Sunnuntaita

Hei taas!

Heti alkuun täytyypi sanoa, ettei kuvia taida tulla ennen kotiinpaluuta...

Mutta täällä on mennyt hyvin. Taas on muutama päivä vierähtänyt täällä päiväntasaajan tuntumassa. Kuumaahan täällä keskipäivällä on, mutta harvoin silloin ulos pääsemmekään. Illansuussa sitten ennen pimeän laskutumista on kiva lueskella varjossa. Olipas toistoa täällä täällä...

Perjantaina teimme ihan tiukan työpäivän: haavahoitoja, siteenvaihtoja, kipsauksia. Syömään pääsimme klo 14 tienoissa ja miehet eivät ehtineet ollenkaan syömään. Iltapäivällä ompelija otti mittoja mekkoja varten, kova tinkiminen tavan mukaan ja lopputuloksena noin 10 € / mekon ompelu. Saara, sinäkin saat väljän mekon, heh heh...

Illansuussa oli kova futismatsi vammaisten koulun oppilaita vastaan. Voi sitä riemua! Hävittiin 4-2, vaikka vastustajilla oli proteesijalkoja, kampurajalkoja ja muita sairauksia. Mistä se lasten riemu ja energia pulppuavatkaan? Tämän jälkeen päästiin ulkosuihkuun ja SUIHKUSTA TULI HAALEAA VETTÄ; JEEEE! Sain selkäni kasteltua toisen kerran tällä reissulla. :)

Lauantai oli vapaapäivä, joten nousimme jo klo 6.30 ja lähdimme varhaiselle aamulenkille pitkin maantietä. Poikkeasimme joelle ja kiertelimme polkuja. Paimenia ja karjaa tuli vastaan. Aamupäivällä kävimme kirkossa, ja sitten lähdin naapurin tyttöjen kanssa Kisumuun hankkimaan kirjoja ym. tarvikkeita sairaalan lapsille ja tuliaisia kotiin. Muu porukka lähti retkelle kuumille lähteille. Etsin myös kampaajan pyynnöstä vaaleita hiusjatkeita itselleni, mutta - yllätys yllätys - niitä ei löytynyt. :)

Tänään olin lastenosaston aamukierron jälkeen synnytysosastolla kierrolla, mielenkiintoista! Dr. Deede oli leppoisa ja nauravainen lääkäri, joka lempeästi ohjasi kätilöopiskelijoita kierrolla. Osastolla oli normaalisti synnyttäneitä, sektoituja sekä gyn. infektiopotilaita. Toksemia on harvinainen täällä, mutta lennosta oli tullut yksi helppikin. Kaksosvauvat jaksoivat hyvin, syntyivät hätäsektiolla viikolla 32.

Salissa oli yksi synnyttävä äiti SGA ilman supistuksia. Täydet viikot ja vastaa viikkoja 29. Torvella kuunneltiin äänet ja tehtiin jännittävä ultrasound pienenpienellä kannettavalla laitteella. Kovasti opiskelijat ihmettelivät sitä. Kysyin lääkäriltä tehdäänkö täällä liikelaskentaa ja kyllä tehdään! Sanoin, että menetelmää on kehitelty meidän sairaalassamme Joensuussa, ÖHÖM.

Okei, tapaan kampaajan tänään klo 16, eli illan futismatsi jää minulta väliin. Huomenna iltapäivällä menemme mobiiliklinikan mukaan, tiistaina iltapäivällä olemme menossa orpokotiin viemään tarvikkeita. Keskiviikkona ei ole enää leikkauksia, on vaan haavojen hoitoa, kipsauksia ja illaksi olemme järjestäneet partyt sairaalan henkilökunnalle. Se onkin sitten pakkauspäivä. Koetan viestitellä vielä ennen safarille lähtöä.

Tähän asti olemme säilyneet terveinä, itikat pistelevät jkv, toivotaan ettei niistä moni ole malariasääski, mutta kyllähän me Malaronea popsitaan.

Rakkaat terveiset kotiporukoille ja työkavereille ja ystäville!

päivi